Mitä musaa kuuntelin 35 vuotta sitten osa 2: Beach Boys

Törmäsin kaupassa musiikkilehteen, joka oli pakko ostaa. Kyseessä on Uncutin erikoisnumero, The Beach Boys -yhtyeen tarina. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Beach Boysin Pet Sounds -levyn julkaisusta. Levyn, jonka kriitikot ovat moneen otteeseen äänestäneet kaikkien aikojen parhaaksi pop-levyksi.

California girls ja Mellstenin tytöt

Screenshot 2016-05-11 22.04.20.png

1970-80-lukujen vaihteessa Espoon Haukilahti oli Suomen Kalifornia ja meno sen mukaista. Käytiin katsomassa Big Wednesday –elokuva, surfatiin, poltettiin nuotioita rannalla, juotiin kaljaa – ja kuunneltiin Beach Boysia. Alkuaikojen renkutuksia, joissa autot olivat nopeita, kundit cooleja ja kimulit kuumia. Suomessa noista kolmesta asiasta ei toteutunut oikeastaan mikään, mutta musa oli kuitenkin hyvää.  Niin hyvää, että vaikka olen musiikillisesti melkein, ellen jopa täysin lahjaton, Beach Boys kolahti siihen malliin, että piti ostaa ihan Landola ja Beach Boys -nuottikirja. Siltä pohjalta käännettiin suomeksi California Girlsin sanat ja marssittiin HSWC Surfersin sekalaisen rytmiryhmän kanssa äänitysstudioon: ”Loimaalla on aurinkoo ja pimut ruskettuu, Yyterin santojen raikkaat lyylit ne pitää kundit kuuminaan, vaan kumpa kaikki ne voisivat olla -oompa oompa oompa – tyttöjä Mellstenin!”

Vaikka tiedostavat ja  musiikkia ymmärtävät hieman vanhemmat ystäväni naureskelivat teinien surfailutouhuille, kukaan ei kuitenkaan kiistänyt Beach Boysin tai oikeastaan Brian Wilsonin neroutta.

Screenshot 2016-05-11 22.07.23.png
Rantajeesus.

Ikuinen arvoitus onkin, oliko Wilson edellä aikaansa Pet Sounds –albumin kanssa. Miksei Beach Boys pystynyt muuttumaan älykkäämmän musiikin tekijäksi niin kuin Beatles? Vai oliko syynä itse asiassa se, että Beach Boys –fanit eivät kyenneet. Heille Beach Boys oli osa rantaelämää ja sitten yhtäkkiä rantaelämä ei ollutkaan muodikasta, kun siirryttiin rauhanmarsseille.

Beach Boys hiipui 1980-luvulla tekemään kummallisia kappaleita ja keikkailemaan vanhoilla meriiteillä. Se Beach Boys, joka kävi Suomessa esiintymässä Kaivarin konsertissa 1993 oli jo vahvaa setämeininkiä.

Beach Boysin historia ja tämä uusi siitä kertova lehti on kyllä lukemisen väärti. Tarinasta saisi helposti 200-osaisen saippuaoopperan. Vahva isä kasvatti pojistaan bändin, kunnes pojat kenkivät isän pellolle. Tarinaan liittyy perheväkivaltaakin, isä Murry Wilson hakkasin Brian Wilsonia lapsena siihen malliin, että musiikkinerolta lähti kuulo toisesta korvasta. Bändin suosio kasvoi parissa vuodessa suhteessa Adelen tasolle. Seurasi huikeaa menestystä ja jet-set-meininkiä. Naisia, huumeita ja alkoholia. Brian Wilson vietti LSD-huuruissaan noin vuoden kodissaan biljardipöydän alla ja rakennutti asuntoonsa hiekkarannan, koska ei viitsinyt poistua sieltä (ja sävelsi huippumusaa samalla). Nuorin veli Dennis (ainoa, joka heistä osasi surfata) hukkui humalassa satama-altaaseen. Mike Love matkusti Intiaan meditoimaan Beatlesin joogin Mahareshin kanssa. Muut sähläsivät siinä välissä mitä ehtivät. Mutta hyvää musaa syntyi aika kauan.

 

Original surfin´ hits

IMG_4429

Surf-musiikki oli 1960-luvulla genrenä iso juttu Jenkkilässä.  Ja innostuivathan tyylistä ja stemma-laulamisesta monet muutkin: Beatles teki 1968 Back in the U.S.S.R-biisinsä surf-tyyliin ja ihan Suomessa asti nouseva bändi nimeltä Eppu Normaali levytti vielä 1979 kappaleen Lainelautaileva lehmänmaha rock´n´roll

Original Surf-biisit, jotka ovat melko kaukana Beach Boysin, Jan & Deanin ja varsinaisten 60-luvun surf-bändien musasta, tulivat yleisön suosikeiksi myöhemmin, muun muassa Quentin Tarantinon leffojen myötä. Tunnetuin lienee Pulp Fictionissa soinut Dick Dalen Misirlou  . Näissä originaalibiiseissä soi enemmän Havaiji ja kipaleet olivat pääasiassa instrumentaalisia.

 

Pet Sounds

Pet sounds.png
Yksi maailmanhistorian parhaista pop-levyistä.

Oma Beach Boys-fanittelu on sittemmin jäänyt lähinnä vinyyli Pet Soundsin soitteluun. Toissa vuonna kyllä iski tunteet pintaan, kun BBC Music oli tehnyt lievästi sanottuna reteällä budjetilla uuden version Pet Soundsilla olevasta God only knows -kappaleesta, jossa esiintyi valtava määrä maailman huippuartisteja. (Olisin ehkä paheksunut, jos YLE olisi käyttänyt veronmaksajien rahoja samaan malliin, mutta nyt vaan nautin). Mukana ovat muun muassa Elton John, One Direction, Stevie Wonder, Pharrell Williams. Jake Bugg, Lorde, Emeli Sandé, Chris Martin, Kylie Minogue, Paloma Faith, Sam Smith, Florence Welch, Chrissie Hynde ja Brian May.

Ja kaiken keskellä hauras Brian Wilson, jonka ääni jaksoi vielä kantaa parin kertosäkeen verran.

On se hieno kappale.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s